Arjen vastuullisuus oletko valmis

Nykymuotoinen Suomen julkinen talous on rakenteellisessa epätasapainossa; valtio ja kunnat velkaantuvat kovaa vauhtia. Menot ovat suuremmat kuin tulot ja lisäksi ikärakenteestamme johtuen huoltosuhde heikkenee voimakkaasti tällä vuosikymmenellä.

Tämä tarkoittaa, että työn tarjontaa on entistä vähemmän ja kun ei tehdä työtä, ei myöskään synny verotuloja. Verojakaan ei voi enää merkittävästi nostaa, olemme jo lähellä maailman kärkitasoa. Rakenteellinen julkisten palvelujen muutos on väistämätön, koska rahat eivät riitä nykymallilla. Miten hyvinvointiyhteiskuntamme selviää lähitulevaisuudessa?

Julkisen talouden osalta viime aikoina on puhuttu paljon rakenteista, esimerkiksi kuntaliitoksista.  Uudistukset ovat tarpeellisia, mutta fakta on, että kuntaliitokset tai muutkaan organisaatiomuutokset eivät itsessään tuo tuloksia; sen tekevät organisaatioissa toimivat ihmiset omalla toiminnallaan ja heidän asiakkaansa omalla käyttäytymisellään. Uudet rakenteet kuitenkin usein mahdollistavat saavuttaa parempia tuloksia toiminnassa.

Julkisen talouden rakenteelliset muutokset ovat oikeaan suuntaisia, mutta ne eivät yksistään riitä julkisen talouden tasapainottamiseen. Yksilöiden vastuuta itsestään, läheisistään ja elinympäristöstään joudutaan miettimään uudelleen.

Oletko valmis vaikuttamaan yhteiskuntaan kantamalla enemmän vastuuta itsestäsi ja muista? Muutama esimerkki:

Lapset ja nuoret tarvitsevat vanhempiensa aikaa ja henkistä tukea

Pelottavan usein kouluista kuulee viestiä; tuntuu kuin vanhemmat olisivat entistä enemmän ”ulkoistaneet” lasten kasvatuksen yhteiskunnalle. Fyysisestä hyvinvoinnista huolehditaan pääosin hyvin, mutta sinällään haastava kasvatustyön perusasiat saattaa helposti jäädä yhteiskunnan vastuulle. Julkisen talouden varat eivät voi millään riittää huolehtimaan lastemme kasvatuksesta kokonaisuudessaan. Erään asiantuntijan sanoin; ”rakkaus, rajat ja rytmi”, tässä on kasvatuksen perustekijät.

Arjen kasvatustyö kodeissa on ennaltaehkäisyä parhaimmillaan ja huolehtimalla siitä säästämme myös yhteiskunnan varoja mahdollisista korjaavista toimenpiteistä. Jos lasten ja nuorten kasvatustyö ei välittömästi koske sinua, voit auttaa heitä esimerkiksi Tukikummit –säätiön välityksellä.

Nuoret tarvitsevat työtä ja työelämän kokemusta

Syrjäytyminen on kallista julkiselle taloudelle, erityisen kallista on nuorten syrjäytyminen. Suomessa on noin 51 000 15-29 vuotiasta syrjäytynyttä nuorta. Pahimmillaan he eivät pääse koko elämänsä aikana normaaliin elämänrytmiin ja tästä aiheutuu väistämättä merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. Lisäksi he ovat poissa työvoimasta tilanteessa, missä kaikki tekijät tarvitaan työelämään korvaamaan eläköityvää työvoimaa.

Työntekijän on tienattava palkkansa; näinhän se on, tuttua myös minulle yrittäjäperheen kasvattina. Läheskään kaikilla nuorilla ei valitettavasti ole nykyään edes työelämän perustaidot hallussa; töihin tullaan ajoissa, töissä tehdään töitä ja sovituista asioista pidetään kiinni. Olisitko valmis omassa yrityksessäsi palkkaamaan nuoria oppimaan tekemään töitä?

Pienen palkanmaksun lisäksi tämä vaatii työnohjausta eli yrityksesi resursseja tai henkilökohtaista vapaa-aikaasi. Olisiko yritykset valmiita kantamaan nykyistä suurempaa vastuuta myös tästä yhteiskunnallisesta näkökulmasta? Parhaimmillaan yhä useampi nuori itse ja julkinen talous kiittää.

Vastuu itsestäni?

Mitä voin tehdä itseni osalta julkisen talouden hyväksi? Elintasosairaudet lisääntyvät kovaa vauhtia. Esimerkiksi metabolisesta oireyhtymästä on tulossa todellinen kansansairaus, minkä hoito maksaa miljardeja. Riittävä liikunta, tasapainoinen ruokavalio ja hyvät elämäntavat ehkäisevät tehokkaasti elintasosairauksia ja vähintäänkin siirtävät niitä pitkälle tulevaisuuteen.

Myös omista henkisistä voimavaroista kannattaa huolehtia ajoissa.

Säännöllinen liikunta tukee tehokkaasti myös henkistä jaksamista. Erityisesti jos olet esimiesasemassa, voit vaikuttaa hyvällä johtamisella myös koko työyhteisösi henkiseen työhyvinvointiin. Käytännön johtamisvalmiuksia voi kehittää monilla tavoin, esimerkiksi nuorkauppakamarin toiminta tarjoaa 25-40  – vuotiaille erinomaisen henkilökohtaisen kehitysympäristön.

Lopuksi: Onko käynyt niin, että olemme epähuomiossa ulkoistaneet myös monia arjen vastuita yhteiskunnalle? Olisiko aika ottaa pari askelta takaisin vastuuta itsestämme ja elinympäristöstämme? Julkinen talous kiittää.

Kirjoittajasta:

Kari-Pekka Kronqvist työskentelee Oulun kaupungin strategiapäällikkönä. Oulu on 1.1.2018 tapahtuvan kuntaliitoksen jälkeen lähes 200 000 asukkaan kaupunki, missä asukkaiden keski-ikä (36,5 vuotta)  on Euroopan nuorimpia. Kaupunki on tunnettu maailmalla erityisesti teknologiakeskuksena ja esimerkiksi vuonna 2019 Oulu on valittu ICF (Intelligent Community Forum) kisassa maailman TOP 7 älykkäiden yhteisöjen joukkoon, ainoana kaupunkina Euroopasta.

Kirjoittaja on myös aktiivinen nuorkauppakamarilainen ja toiminut vuodet 2018-2019 Suomen Nuorkauppakamarit ry:n hallituksessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *