Unohdettu BSD Teknologian Kehityst

Avoimen lähdekoodin suosio ei ole koskaan ennen ollut yhtä korkealla kuin nyt. Monet yhteisöt ja järjestöt ovat ottaneet muista mallia ja siirtynee jopa kokonaan avoimen ympäristön käyttäjäksi. Linuxin käyttöaste on noussut jo joillakin mittareilla mitattuna huikeaan 5% ja enää ei nähdä yhtä suurta vastustusta vaihtoehtoisia käyttöjärjestelmiä vastaan kuin aiemmin. Tämän on mahdollistanut mm. kaupallisten yhtiöiden kasvanut tuki, mutta ennenkaikkea ihmisten tietoisuuden hurja lisääntyminen.

Nyt kun Linux on päässyt oikein kunnolla parrasvaloihin, ei sovi unohtaa ettei se suinkaan ole ainoa varteenotettava UNIX/UNIX-like järjestelmä kaupallisille tuotteille. BSD-järjestelmät ovat nauttineet jo pitkään suosiota erityisesti web-applikaatioissa ja toisaalta tiedostopalveluissa, mutta työpöydälle ne eivät ole yleistyneet samaan tapaan kuin Linux.

Vaikka moni ei ehkä ole koskaan kuullutkaan esimerkiksi FreeBSD:stä, toimii se itseasiassa tälläkin hetkellä monien suosittujen kaupallisten tuotteiden sydämenä. Jopa Microsoft on käyttänyt web-palveluissaan FreeBSD:tä vuosituhannen alkuvuosina, ennen kuin heidän oma Windows Serverinsä saatiin kunnolla tulille.

Avoimen lähdekoodin sota? Ei suinkaan

Moni kuvittelee että myös avoimen lähdekoodin leirissä olisi menossa samanlainen kilpailu kuin esimerkiksi Microsoftin ja Googlen tai Samsungin ja Applen kanssa. Että LibreOffice ja OpenOffice kävisivät raakaa sotaa käyttäjistään tai että Linux ja BSD olisivat toistensa vihollisia.

Ei suinkaan. Open source -maailmassa tehdään hyvin pitkälti yhteistyötä eri tahojen kanssa kuin oltaisiin nokat vastatusten. Kaikkien yhteisenä tavoitteenahan on luoda yhteistä hyvää, ei tuputtaa koodiaan – varsinkaan hintalapun kera. Tämä näkyy mm. siinä, että UNIX/Linux-järjestelmien laitteistotuki on maailman laajin, monet kehittäjät lainaavat osia ohjelmistoistaan toisille ja toisaalta siinä, että käytännössä kaikki avoimet ohjelmistot toimivat alustariippumattomasti. Voit siis käyttää samaa ohjelmaa niin Debian- kuin Red Hat-pohjaisten Linux-distrojen kanssa kuin myös BSD:ssä ja esimerkiksi Solariksessa. Avoimuus on vapautta valita.

Avoin lähdekoodi ei syrji myöskään suljettuja järjestelmiä. Siksi samoja UNIX-/Linux-maailmasta tuttuja ohjelmia voit käyttää myös Windowsissa ja OS X:ssä.

Tarkoituksena on tuoda tehokkaita ilmaisia työkaluja myös jokaisen peruskuluttajan saataville, jotka ovat myös turvallisempia vaihtoehtoja kuin kaupalliset verrokkinsa.

Kun tietoturva, vakaus ja suorituskyky merkitsevät, valintasi on BSD

UNIX-/Linux-järjestelmät ovat tunnettuja vahvasta tietoturvastaan ja äärimmäisestä vakaudestaan, jonka ansiosta niitä on hyvin vaikea saada kaatumaan. Ne osaavat myös resurssien käytön taidokkaan hallinnan, joten samasta raudasta saadaan niillä todennäköisesti enemmän irti.

BSD vie tietoturvan kuitenkin vielä Linuxia pidemmälle – nimittäin OpenBSD-järjestelmässä on ollut kolmentoista (13) vuoden aikana vain kaksi etänä hyväksikäytettävää tietoturva-aukkoa! Vertailukuvana sanottakoon, että Microsoft Windowsista vastaava määrä löytyy kutakuinkin kahdessa tunnissa! Ja toisin kuin Windowsissa, jota päivitetään vain kerran kuussa – UNIX-/Linux-järjestelmät saavat kriittiset päivitykset aina muutamassa tunnissa.

OpenBSD:tä on pidetty yhtenä maailman turvallisimpana järjestelmänä. Vain kaksi tietoturva-aukkoa 13 vuodessa kertovat koodin laadusta.

BSD on ollut pitkään suosittu käyttöjärjestelmä etenkin palvelinkäytössä, johtuen sen kyvystä tulla toimeen hyvin pienillä resursseilla. Molemmat (BSD ja Linux) ovat erittäin hyviä tasapainoilemaan esimerkiksi muistin käytön kanssa, mutta etenkin rajallisella määrällä RAM:a – BSD vie pidemmän korren. Ero on mitättömämpi raskaammalla laitteistolla, mutta silti pienoisesti BSD:n eduksi.

FreeBSD on ollut suosittu alusta myös tiedostopalvelimissa, etenkin sen natiivin ZFS-tiedostojärjestelmän tuen vuoksi. ZFS-tiedostojärjestelmää on pidetty monien ammattilaisten keskuudessa yhtenä kehittyneimmistä, sen nopeuden tiedosto-operaatioissa, tuen periaatteessa rajoittamattomille datamäärille ja  kyvyn korjata itse itsensä tietojen korruptoitumiselta ansiosta. ZFS-tiedostojärjestelmää on myös huomattavasti helpompi hallinnoida ja se tarjoaa paljon korkeamman datatietoturvan kuin NTFS tai ext.

Palvelimien kuningas yleistyy pikkuhiljaa myös työpöydille

BSD ei ole oikeastaan koskaan saanut sellaista jalansijaa työpöytäkäyttäjiin kuin Linux on nyt varsinkin viime vuosina tehnyt. Ensimmäinen haaste on nimittäin useimmiten tullut vastaan jo asennusvaiheessa – pääjakelut kuten FreeBSD, NetBSD ja OpenBSD kun eivät tarjoile graafista asennusohjelmaa. Asennuksen jälkeenkin ruutu on kutakuinkin tämän näköinen ja on käyttäjän vastuulla asentaa itselleen työpöytäympäristö ja muut ohjelmat, jos niitä siis tarvitsee.

FreeBSD näyttää asennuksenkin jälkeen tältä……kun taas PC-BSD on jo huomattavasti tyylikkäämmän ja helppokäyttöisemmän oloinen.

PC-BSD on pyrkinyt tuomaan BSD-järjestelmän kuluttajaystävällisesti myös kotikoneisiin. Se pohjautuu FreeBSD:hen ja tarjoaa sekä graafisen asennusohjelman että suoran pääsyn järjestelmän työkaluihin ja ohjelmiin heti asennuksen päätyttyä. Käyttäjälle jäävistä tehtävistä on enää jäljellä asennuslevyn poltto, aikavyöhykkeen valinta ja oman nimensä antaminen. Tähän kykenee uskoakseni suurin osa kuluttajista näin vain halutessaan.

Toinen vastaavaa yrittänyt jakelun on DesktopBSD. Projekti on tosin ollut jäissä viime ajat, mutta nyt lähitulevaisuudessa palaamassa jälleen kehitykseen. Sitä odotellessa suosittelen käyttämään heitä PC-BSD:tä, jotka haluavat kokea BSD:n edut kuluttajaystävällisesti myös kotikoneellaan.

PC-BSD sopii erinomaisesti esimerkiksi vanhempaan tietokoneeseen, paikkaamaan vaikkapa Windows XP:tä tai Vistaa. Se on kevyt ja tarjoaa nykyaikaisen ja tietoturvallisen järjestelmän laajoine ohjelmavarastoineen. Toki PC-BSD sopii myös uuteen, tehokkaampaan tietokoneeseen. Tulet hämmästymään miten nopeasti tietokoneesi tulee toimimaan BSD:llä Windowsiin verrattuna.

Suosittu alusta kaupallisille tuotteille

Jos menen puhumaan jollekulle esimerkiksi FreeBSD:stä, olen ihan satavarma että hän ei ole koskaan kuullutkaan moisesta käyttöjärjestelmästä. Todennäköisesti hän kuitenkin on itsekin FreeBSD:n ainakin välillinen käyttäjä jonkun toisen tuotteen tai palvelun kautta.

BSD-järjestelmät ovat siinä mielin kaupallisesta näkökulmasta mielenkiintoisemmassa asemassa kuin vaikkapa Linux, että niiden BSD-lisenssi on sallivampi. Toisin kuin Linux-puolella jonka ehdot määrittelee GPL-lisenssi (joka estää alunperin avoimen koodin sulkemisen), BSD:n lisenssi sallii myös järjestelmän tai sen osien hyödyntämisen kaupallisissa tuotteissa ja myös siitä kehitetyn tuotteen koodin myöhemmin sulkemisen. BSD:tä on kritisoitu paljon juuri tämän lisenssinsä puolesta, koska se tavallaan vesittää koko UNIX-/UNIX-like -järjestelmien alkuperäisen filosofian. Mutta kun mietitään asiaan tarkemmin, niin mikä oikeastaan on oikeaa vapautta? Se että koodi pidetään pakolla avoimena vai se, että sillä oikeasti saa tehdä mitä ikinä huvittaa – kuten esimerkiksi juuri BSD:n tapauksessa.

Ensimmäinen erinomainen esimerkki FreeBSD:n menestyksestä ovat Applen Macintosh ja iOS -laitteet. Aivan – tuotteet joita ei koskaan uskoisi komentorivipohjaisen alustan omaaviksi etenkään kauniin kuorensa alla, toimivat hyvin vahvasti FreeBSD:n osien päällä. Apple kehitti FreeBSD:stä oman DarwinBSD-järjestelmän, josta sitten nykyiset OS X- ja iOS -järjestelmät koostuvat. Apple on toki kehittänyt paljon omaansa alkuperäisen BSD:n päälle, mutta tänäkin päivänä Applen laitteiden vakaus, luotettavuus ja tietoturva pohjaavat lähestulkoon kokonaan niiden UNIX-ytimestä.

Toinen hyvä esimerkki menestyksestä on Sony PlayStation. Versiosta 3 lähtien Sony on käyttänyt pelikonsolinsa alustana FreeBSD:tä, juuri sen vakauden ja suorituskyvyn ansiosta ja nelosessa FreeBSD:n rooli on entistä suurempi. FreeBSD onkin erinomainen pohja lähteä rakentamaan oikeastaan mitä tahansa, jonka resurssit haluaa käyttää ennemmin vaikkapa siihen peligrafiikkaan kuin raskaan käyttöjärjestelmän ajamiseen.

Myös monet verkkoinfrastruktuurin laitteet pyörivät FreeBSD:n päällä. Näitä ovat esimerkiksi monet palomuuri- ja roskapostintorjuntalaitteet sekä (ammattipuolen) kytkimet ja modeemit. Verkkopalveluista mm. WhatsApp, Netflix ja The Weather Channel toimittavat palvelunsa FreeBSD:n avulla. Myös tietoturvayhtiöillä McAfee ja Sophos on FreeBSD:hen perustuvia tuotteita. Jopa itse Microsoft on käyttänyt aikoinaan FreeBSD:tä omissa verkkopalveluissaan!

BSD Daemon ”Beastie” on toiminut FreeBSD:n maskottina jo tovin

BSD:tä käytetään siis vähän kaikkialla. Siispä jokainen on varmasti jossain vaiheessa ollut BSD:n välillinen käyttäjä, oli se sitten Applen laitteiden omistajana, himopelaajana tai sitten Netflixin leffojen katselun ja WhatsApp-viestittelyn kautta.

BSD:tä kuvaa erinomaisesti yksi sana – essentials

BSD on erinomainen valinta tietokoneen alustaksi – oli kyseessä sitten kotikone tai serveri. Sen edut tulevat toki paremmin esille juuri palvelinkäytössä, mutta mikään ei estä kokemasta esimerkiksi FreeBSD:n parhaita puolia myös omalla työpöydällä. Se ei välttämättä ole yhtä yleinen tai suosittu kuin vaikkapa Ubuntu Linux, eikä edes yhtä helppo oppia. Kaikesta huolimatta siinä on myös paljon sellaista, mitä Linuxista saati Windowsista ei löydy. Yhtenä BSD:n parhaana puolena on myös pidetty sitä, että sille on saatavana täydellinen dokumentaatio.

BSD-järjestelmät ovat myös täysiä käyttöjärjestelmiä jo itsessään, toisin kuin Linux joka on vain ydin, jonka ympärille sitten itse GNU-järjestelmä on koottu.

BSD:lle ei ole saatavana aivan yhtä paljon ohjelmia kuin Linuxille, mutta kuitenkin niistä ne kaikki tärkeimmät. Vertailuarvona sanottakoon että Ubuntulle on noin 50 000 pakettia, FreeBSD:lle 25 000. Jos kuitenkin tuntuu siltä, että et lataa noista edes tuota kymppitonnia, tämä tuskin on ongelma.

BSD:llekin on saatavilla mm. kaikki yleisimmät verkkoselaimet (Firefox, Chromium, Opera), sähköposticlientit, pikaviestimiä, toimisto-ohjelmia, kuvankäsittelyohjelmia, sovelluksia musiikin ja videoiden toistoon, kuvien ja asiakirjojen katseluun ja kaikkeen oleelliseen. BSD soveltuu vallan mainiosti päivittäiseen peruskäyttöön, jossa paino on enemmän nettikäytöllä, viestittelyllä ja kevyellä työ- ja viihdekäytöllä kuin ammattiohjelmilla tai pelaamisella.

Jos puolestaan haluaa nauttia BSD-UNIX:sta vaativammassa käytössä, suosittelen lämpimästi Macintosh-tietokoneen hankkimista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *