Uutuuden ja liiketoiminnan kasvun merkitys tuotekehityshankkeessa

Businessman working using laptop computer with strategy and growth of business on screen

Miten merkittävä tekijä uutuusarvo ja sen perusteella saatava IP-suoja on tuotekehityshankkeen onnistumiselle? Entä innovaatioalan riskirahoittajalle? Voiko vahvaa IP-suojaa jopa pitää systemaattista tuotekehityspanostusta tärkeämpänä kriteerinä? Vaaditaanko keksijän ja startup yrittäjän hankkeelta nykypäivänä epärealistista uutuusarvoa julkisen rahoituksen saamiseen?

Julkiset teknologian siemenvaiheen rahoittajat Keksintösäätiö ja Tekes arvioivat sijoituskohteita rahoitustunnustelujen ja hakemusten pohjalta monilla eri kriteereillä.

Parhaat hankkeet rahoittajan kannalta lienevät  IP-oikeudella suojattavat uudet tuotteet, joiden markkinoiden odotetaan kasvavan nopeasti, ja joiden takana on osaava tiimi.

Uutuusarvolla ja IPR:llä on luonnollisesti merkittävä osuus monessa tuotekehityshankkeessa. Kännykät ovat hyvä esimerkki teknologiasta, johon liittyy tuhansia tavallisilta kuluttajilta piilossa olevia patentteja. IPR:llä on silti näissä kulutustavaroissa valtava taloudellinen merkitys. Patenttien loukkauskorvaukset voivat nousta jopa miljardiluokkaan, kuten Applen Samsungia vastaan esittämä korvausvaatimus hiljattain on osoittanut.

Valtaosa maailman tuotteista ja teknologiasta kehittyy jatkuvan tuotekehityksen ansiosta. Tuotteet muuttuvat käyttäjäystävällisemmiksi, valmistuskustannukset alenevat uuden tuotantoteknologian avulla, tuotteen ominaisuuksia parannetaan tai se saa lisäarvoa muotoilusta. Mutta suuria, merkittäviä keksintöjä syntyy harvemmin. Pyörää ei voida keksiä uudelleen!

IPR:n merkityksen punnitseminen alkavan tuotekehityshankkeen yhteydessä on vaikea tehtävä. Keksinnön uutuutta voidaan mitata monilla eri tavoilla, eikä absoluuttinen uutuus välttämättä ole kilpailuvaltti. Täysin uusi tuote ilman kilpailijaa voi jopa olla merkki siitä, ettei kyseisellä sektorilla ole markkinoita. Patenttien määrä on yleensä sitä isompi, mitä kuumemmasta teknologian alasta on kyse ja päinvastoin.

Uutuustutkimuksessa melkein mille tahansa idealle löytyy poikkeuksetta useita lähellä olevia teknisiä ratkaisuja ja patentteja. Runsas patenttien määrä tietyssä patenttiluokituksessa ei silti merkitse sitä, ettei uudelle patentille olisi vielä tilaa. Eron kilpaileviin patentteihin ei todellakaan tarvitse olla iso. Tämän ovat useimmat keksijät panneet merkille omien patenttiensa käsittelyssä.

Useimmat patentit perustuvat kahden tai useamman tunnetun laitteen yhdistelmään, jonka patenttivirasto on todennut riittävän uudeksi, että patentti voidaan myöntää. Jos uuden tuotteen tekninen ratkaisu ja pääpatenttivaatimus perustuu esimerkiksi laiteyhdistelmään A+B+D, tämä patentti ei loukkaa patenttia joka perustuu yhdistelmään A+B+C. Keksintöjen yhteinen piirre A+B ei ole patentoinnin este. Keksinnölle A+B+D voidaan myöntää oma patentti, koska se eroaa kilpailevasta patentista, eli D korvaa C:n “uudelleen keksityssä” laiteyhdistelmässä.  

Koska pyörää ei voida keksiä uudelleen, valtaosa maailman patenteista on tällaisia “A+B+D -patentteja”. Tämä on käytännössä kaikkien teknologiatuotteiden status uutuuden kannalta, eli patentit eroavat toisistaan samassa patenttiluokituksessa vain niiden erilaisten laiteydistelmien perusteella.  Eli mikä on loppujen lopuksi uutuusasteen ja sen perusteella IPR:n merkitys uuden tuotteen kaupalliselle menestykselle?

Keksintösäätiö, kuten jo nimi kertoo, odottaa selkeää uutuusarvoa rahoitettavilta hankkeilta. Tähän kriteeriin liittyy iso riski.  Läpäiseekö rahoitustunnustelu säätiön uutuusseulan, jos tuote perustuu edellä mainittuun A+B+D -yhdistelmään vai tulisiko tuotteen edustaa ainutlaatuista uutta tuotetta, jolla ei ole kilpailijoita patenttivirastoissa eikä markkinoilla? Entä miten arvioidaan hakijan kykyä selviytyä tuotekehityksen ja markkinoinnin haasteista?

Lisäksi säätiön odotuksiin kuuluu liiketoiminnan vahva kasvu sarjavalmistuksen ja jakelun avulla. Säätiön keskimääräinen alkurahoitus projektia kohden on noin 15 000 euron luokkaa. Toisin sanoen, jos uutuusarvo ei vastaa säätiön asettamia normeja, kasvu arvioidaan maltilliseksi ja tarvittava alkurahoitus selvästi ylittää edellisen alkurahoituksen , hanke jää helposti ilman säätiön rahoitusta.

Keksintösäätiön rahoitustunnustelun yhteydessä saatetaan todeta vaihtoehtona, että projekti sopisi paremmin rahoitettavaksi Tekesin kautta, jolloin hakijan tulisi olla yritys eikä yksityinen keksijä. Nykyinen rahoitusjärjestelmä suosii näin ollen keksijöitä perustamaan omia startup-yrityksiä ja lähestymään Tekesiä.

Tekesin vaatima omarahoitusosuus voi kuitenkin muodostua esteeksi, ellei yrittäjä uskalla ottaa pankkilainaa. Koska pääomasijoittajat harvoin rahoittavat alkavia siemenvaiheen yrityksiä, hanke jää nykyään helposti toteutumatta.

Rahoituksen hylkääminen rajallisen uutuuden ja liiketoiminnan hitaan kasvuodotuksen takia ei välttämättä ole kovin viisasta innovaatiopolitiikkaa. Kaikki kunnia nopeasti kasvaville startup-yrityksille, mutta niiden määrä tulee väkisinkin olemaan pieni. Epäonnistuminen markkinoilla voi jopa johtua liian uudesta tuotteesta, jonka markkinat ovat täysin neitseelliset. Absoluuttinen uutuus ei välttämättä pure vanhoilla eikä uusillakaan markkinoilla! Mitä uudempi tuote, sitä vahvempi markkinointi vaaditaan.

Tuoteidean kaupallista arvoa pitää uutuuden lisäksi arvioida monen muun kriteerin avulla. Ennen kaikkea tulee kiinnittää huomiota vetäjän osaamiseen ja yrittäjähenkeen. Innovaatioiden menestystarinat osoittavat, että vetäjän rooli on aina ollut ratkaiseva – ehkä jopa tärkeämpi kuin tuotteen suhteellinen uutuusarvo!  Hidasta liiketoiminnan kasvua systemaattisen tuotekehityksen avulla ei tulisi vähätellä. Useimmat uudet yritykset kasvavat orgaanisesti eikä räjähdysmäisesti.   

Innovaatioalan rahoitusjärjestelmä uudistuu ensi vuonna valtion lopettaessa Keksintösäätiön rahallisen tukemisen ja siirtäessä tämäntyyppisen rahoituksen ELY-keskuksille. Siihen mennessä on varmaan syytä uudelleenarvioida, millä kriteereillä pienimuotoisia mutta silti lupaavia tuotekehityshankkeita jatkossa rahoitetaan. Arvioinnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota hankkeiden vetäjien rooliin, vaikkei kaikista hankkeista synnykään suuria menestystarinoita, vaan useimmiten hitaasti kasvavia ja työllistäviä pk-yrityksiä. 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *